Malmin sulkeminen tekisi Helsingistä pääkaupunkien kummajaisen

Nimienkeräysvaiheen loppusuoralla oleva Lex Malmi -kansalaisaloite on hyvin perusteltu hanke. Koko Suomi ja Eurooppa tarvitsevat paljon enemmän Malmia lentokenttänä kuin Helsinki lähiönä.

Suunnitelmia 80-vuotiaan ja historiallisesti ainutlaatuisen Malmin lentoaseman sulkemisesta on tehty vuosikymmeniä, vaikka viimeksi tämän vuoden maaliskuussa TNS Gallupin tekemän mielipidetiedustelun mukaan vain 15 prosenttia helsinkiläisistä haluaisi rakentaa kentän asunnoiksi. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan väestönkasvun perusskenaarion tarpeisiin on Helsingissä jo nyt päätettyjä, toteuttamattomia aluerakentamisprojekteja riittävästi vuoteen 2050 asti. Malmi ei kuulu näihin hankkeisiin.

Kuntalaisten mielipiteen sivuuttaen asiaa valmistelevat kaupungin virkamiehet ja poliitikot ovat tekemässä Helsingistä lähes ainoaa länsimaista pääkaupunkia ilman yleisilmailukenttää. Samaan aikaan maailmalla on meneillään metropolien kakkoskenttien renesanssi. Purku-uhat ovat vaihtuneet investointibuumeihin ja kenttien kehittämiseen yrityskeskuksiksi. Näin on tapahtumassa niin Tukholman Brommassa kuin jo tapahtunut Kööpenhaminan naapurissa Roskildessa. Molemmat vetävät maailmalta nyt puoleensa kansainvälisiä korkean teknologian huippuyrityksiä jotka ovat riippuvaisia pienkenttien tarjoamista ketteristä ja aikatauluttomista kuljetuspalveluista Arlandan tai Kastrupin ruuhkien ulkopuolella. Sen sijaan, että Helsinki näkisi tässä kehityksessä itselleen suuren mahdollisuuden, se on kääntämässä sille selkänsä.

Malmia on moitittu vain rikkaiden harrastelijoiden leikkikentäksi. Tosiasiassa se on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema ja sen lentotoiminnasta 80 prosenttia on ammatti- ja koulutuslentotoimintaa. Finnairin lentäjät ovat oman työnsä näkökulmasta ihmetelleet erityisesti Rajavartiolaitoksen helikopterien pakkosiirtoa Malmilta Helsinki-Vantaan ruuhkiin. Käytännössä se tulee tarkoittamaan miljoonien eurojen lisäpolttoainekuluja liikennelentoyhtiöille, joiden reittikoneiden on turvauduttava ylösvetoihin ja kierrettävä ilmassa ympyrää odottamassa aina kun vartiolentolaivueen koptereille tulee hälytys joka edellyttää lentoaseman ilmatilan käyttöä. Ongelma ei ole lainkaan marginaalinen. Rajavartiolaitoksen helikoptereilla oli koko maassa viime vuonna yhteensä 1675 meripelastustehtävää ja yhä suurempi osuus niistä siirtyisi tulevaisuudessa Helsinki-Vantaalle jos Rajavartiolaitos lopettaa säästösuunnitelmansa mukaan öiset huonon sään lennot Turusta.

Mika Horelli